Konneveden työväenyhdistysKonneveden edesmennyt kunnanjohtaja Yrjö Junikka kirjoitti työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhlarunon:
"Eli orjuudessa raatajakansa,
oli armoilla maailman omistajain.
Väki osaton kamppaili tuskissansa
kukaan antanut ei, oli oltava vain!
Kukonlaulusta työssänsä ilta myöhään
eikä riittänyt palkkansa elantoon,
vuokratilkkunsa muokkasi pyhä työnään,
jotta särvintä saisi hän ahdinkoon."
Kymmenen vuotta myöhemmin yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Raija Immonen viittasi runoon 90-vuotisjuhlapuheessaan:
"Näissä olosuhteissa silloiset torpparit vuosisadan alussa päättivät tammikuun 8. päivänä 1906 perustaa Kärkkäälän Työväenyhdistyksen Lahdenkylän Salmenharjun talossa.
Puheenjohtajaksi kokous valitsi puuseppä Juho Lehden ja varapuheenjohtajaksi Jeremias Rossin, kirjuriksi Onni Wiktor Rossin ja muiksi johtokunnan jäseniksi Kaapro Pietiläisen, Elias Makkosen, Onni Leppäsen ja Liina Lehden.
Innostus työväenliikkeeseen oli näihin aikoihin suurta. Kärkkäälän työväenyhdistyskin sai alkunsa paljolti muiden kuin varsinaisen työväestön toimesta. Toiseksi toimintavuodeksi valittu johtokunta muodostui sitten kokonaan työväestä. Talolliset olivat liittyneet paikkakunnalle perustettuun Maalaisliittoon. Uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 1907 valittiin torppari Jeremias Pirkkalainen, ja toiminnan painopiste siirtyi näin Lahdenkylältä nykyisen kirkonkylän alueelle.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen toiminta lamaantui ja v. 1910 yhdistys perustettiin uudelleen ja v. 1912 otettiin lisänimeksi "Taisto". Karhulan torpasta lähtöisin oleva Ahti Kärkkäinen johti yhdistystä vuodesta 1910 - kansalaissotaan asti, jolloin hän siirtyi ensiksi Jyväskylään toimittajaksi ja sittemmin Äänekosken kauppalan johtajaksi.
Pöytäkirjat kertovat alkutaipaleelta vilkkaasta kokoustoiminnasta, kannanotoista valtakunnallisiin asioihin, vilkkaasta kerho. ja iltamatoiminnasta ja vappujuhlista marsseineen. Työväenyhdistys Taisto omisti kymmeniä kirjoja joita lainattiin luettavaksi jäsenille.
V. 1921 yhdistys vuokrasi kunnalta tontin nykyisen sairaalan paikalta ja ostettiin 300 runkoa puita sekä oli hankittu vanha hirsirakennus lisäpuiksi tarkoituksena rakentaa työväentalo. Hanke kuitenkin kaatui taloudellisiin vaikeuksiin, kun lainaa talon rakentamiseen ei saatu. Rakennustarpeet jouduttiin myymään.
Vuonna 1939 rakennussuunnitelmat nousivat uudelleen esille. Huhtikuussa 1944 ostettiin kunnalta vajaan hehtaarin tontti ja käynnistettiin puunkeräys. Aluksi tällä tontilla oli tanssilava ja vuonna 1947 ryhdyttiin rakentamaan kaksikerroksista, lähes 400 neliömetriä käsittävää taloa. Rakennuspiirustukset laati rakennusmestari Väinö Kärkkäinen. Puuhamiehinä olivat tuolloin Eino Minkkinen, Eino Vainio, Otto Matilainen ja Kalle Kärkkäinen, joiden johdolla mittava rakennushanke toteutettiin. Talo rakennettiin pääosin talkootyönä.
Työväentalon vihkiäisjuhla vietettiin v. 1953. Konneveden työväentalo oli 50-60 luvun aikana hyvin suosittu tanssipaikka jonne tultiin kaikista lähikunnista. Parhaimmillaan yleisöä on ollut 4-500 henkilöä."
Yrjö Junikan runosta ja Raija Immosen puheesta lainatuista sanoista muodostuu hyvin tiivis läpileikkaus työväen historiaan ja erityisesti työväen toimintaan Konnevedellä. Myöhempinä aikoina Suomi on elänyt nopean vaurastumisen aikaa, eivätkä nykysukupolvet ehkä edes kykene ymmärtämään mitä kaikkea on vaadittu, että työtä tekevät Suomalaiset saavat elää nykyisenkaltaista elämää.
Konneveden työväenyhdistys on läpi vuosikymmenien ollut osaltaan mukana työväestön edunvalvonnassa, harrastetoiminnan järjestämisessä ja kunnallispolitiikassa. Me 2000-luvun aktiivit kunniotamme juuriamme ja pyrimme tekemään yhä työtä työväen hyvinvoinnin ja toimeentulemisen eteen. Kuka tietää, ehkäpä työväentalokin saa vielä uutta nostetta erilaisten tapahtumien keskipisteenä?
